keskiviikko 5. syyskuuta 2012


kämmenet vasten metallikaidetta
on kylmä ja lasin takana sadetta
pisaroiden kirjomaa yötä
 
on kuin yrittäisi siepata hengitystään
piirtää kuvaa huurtuneeseen ikkunaan
 otetta vaan ei saa mistään
kun epätodellisuus kietoutuu todellisuuteen
 
 
 

2 kommenttia:

  1. Oho, kiitoksia! Ihastuin niin kirjotustyyliisi ja tuohon Opethin veisuun, että päätin jäädä lueskelemaan lisää.

    VastaaPoista
  2. Kiitos<3 Ja anteeksi, kun vastaan näin myöhään. =( Paljon haleja! Kyllä me selvitään ja saadaan elää vaikka se liian usein vaikeaa onkin.

    VastaaPoista

Älä epäröi - kirjoita!